Tämän viikon ainoa koulupäivä toi mukanaan niin mukavan yllätyksen, että tuntuu kuin koulua ei olisi ollut ollenkaan.
Kotiin saapui kirje, jossa kerrotiin tilaamieni penkkarivarusteiden tulleen postiin. Siitä sitten raahauduttiinkin tuohon läheiseen Siwaan josta sain haettua pakettini. Ja että sen sisältö näytti mukavalta!
Mitä sieltä sitten löytyi?
Tämä hattu:
Tämä leikkimiekka (rusetti ei kuulunut pakettiin, löytyy omasta takaa):
Sekä sitten tietty, häntä:
Varmaan alkaa hiljalleen valjeta mitä meikäläinen laittaa ylleen penkkaripäivänä? Uskoisin ainakin näin. :) Kun vielä saisin kokonaisuuden haltuun.
Tähän loppuun vielä omasta hahmostani mieleen tullut kipale:
Viikonloppu on taas ohi ja niin sanottu arki on taas edessä. Minun onnekseni tämä koulu kuitenkin alkaa olla jo loppusuoralla ja itse kouluun ei tarvitse mennä enää kuin satunnaisten kokeiden ja kirjoitusten takia. Työnteko ei kuitenkaan lopu tosiaan tähän...
Lukemista, rästiin jääneitä tehtäviä, lukuisia monisteita ja kirjoja... Näitä riittää.
Lisäksi pitäisi vielä saada aikaiseksi lukujärjestys tulevia viikkoja varten, jotta lukuloman päivät eivät kuluisi pelkästään tässä koneella istuessa. Nyt kun sen vaan saisi tehtyä... :)
Taiteen puolella on jälleen ollut todella hiljaista. Diplomityö ainoana työnkohteena on lähes valmiina, lukuunottamatta pitkäveteisen portfolion tekemistä... Jos vaikka saisin sitä hieman eteenpäin tällä viikolla.
Tänään vietin myös koeviikon takia vapaapäivää. Ainoa koe tällä viikolla on huomenna ja sen jälkeen pääsen viettämään "ansaittua" pitkää viikonloppua. En kuitenkaan ollut tänään täysin toimettomana. Otin itseäni niskasta kiinni ja siivosin jo kauan pomminjäljiltä olleen huoneeni.
Huone ennen siivousta...
... ja huone siivouksen jälkeen.
Onhan se juu edelleen hieman kesken, mutta katselen mieluummin tätä näin. :D Piristi jo kummasti, kun joka nurkassa ei loju likaisia vaatteita ja taidevälineitä ei löydy sieltä sun täältä.
Tämä ilta kuluukin sitten tuota lukujärjestystä tehdessä, sekä tietty nettisivuja pläräillessä. Täytyy varmaan kuluttaa aikaansa kuunnellen myös musiikkia. Kannattaa tsekata tämä kipale:
Kerrankin on ollut hyvä päivä. En tiedä mistä tällainen tunne on tullut, mutta voin sanoa, että tuntuu pitkästä aikaa mukavan keveältä ja iloiselta.
Päivä alkoikin mukavasti pullakahveilla, kun opettaja oli laittanut tarjoilupisteen luokan perälle. Sieltä sitten napsittiin pullaa ja muffinseja kahvin/teen kera aina välillä. Kerrankin hyvä aamu olla koulussa. :) Tämän innostuksen keskellä vähän päivitin ulkoasua. Toivottavasti se miellyttää silmää.
Toinen asia, mikä minua on piristänyt aivan VALTAVAN paljon (ja samalla vienyt iltani, jotka pitäisi viettää lukien kokeisiin...) on Poets of the Fallin uusin single, Cradled in Love. Aluksi hieman hämmennyin laulajan hurjan korkeasta laulusta kertosäkeessä, mutta nyt olen täysin rakastunut tähän kappaleeseen. Pakko kuunnella uudelleen ja uudellee... En malta odottaa uuden levyn ilmestymistä!
Innostuin myös pitkästä aikaa lähtemään ulos kävelylle kuvaamaan lumen peittämää maailmaa. Oli muuten melko hämmentävää! Minä kun en mikään valokuvaaja ole koskaan ollutkaan... Kuitenkin ulkona ollut kirkkaus ja mukava ilma saivat liikkeelle. Ja minut ottamaan kameran mukaan. Kerta se on ensimmäinenkin!
Lumi on mielestäni aivan mielettömän kaunista. Kerrankin täällä Etelä-Suomen kupeessa voi nauttia Lappimaisista maisemista/kaduista.
Näyttää meidän pihan koivukin kauniilta lumipeitteen kanssa.
Oma pihakin voi olla kerrankin näyttävä. Olen vaan niin tottunut näkemään tämän talon pihan erittäin sotkuisessa kunnossa lukuisten laajennusten jälkeen. Kamalan paljon ylijäämäromua sun muuta roinaa joka puolella. Nyt kun jäljet ovat peittyneet lumen alle, voi kerrankin sanoa oman pihan näyttävän kauniilta.
En siis tosiaan ole mikään ammattikuvaaja (enkä edes amatööri), joten kuvat ovat sitä mitä ne ovat. En ole myöskään jaksanut muokata näitä yhtään. Tosin en kyllä omistakaan mitään muokkausohjelmaa.
Kuvan taustalla näkyy siis naapurin talo, ei meidän. Kuitenkin hauska katsoa, kuinka normaalisti todella korkealla kurottavat pensaat ovat lyhistyneet lähes maan tasolle lumen painosta.
Tilasin myös tulevaan penkkaripukuuni muutaman osan. Saa nähdä mitä siitäkin puvusta tulee. Toivon sen kuitenkin onnistuvan. :)
Tässä nyt sitten tuli kunnon kuvapläjäys ja henkinen avautuminen samalla. Kaikkea sitä tähän saakin läntättyä... :)
Olen nyt jonkin aikaa ollut aivan uskomattoman stressaantunut. Johtuen ihan yhdestä pienestä seikasta. Tai, no, ei nyt ihan niin pienestäkään. Nimittäin koulusta.
On aivan uskomatonta kuinka tällainen tekijä aiheuttaa niin uskomattoman määrän stressiä, huolia, huonoja yöunia, rästiin jääneitä töitä sekä vapaa-ajan vähyyttä. Pistetään tähän vielä lisänä stressin aiheuttamat lihaskivut (niska, selkä, raajat ym.), unettomuus, huonovointisuus, ärtyisyys ja yksinkertaisesti järjetön saamattomuus ja laiskuus.
Ja silti tuntuu, etten ole saanut aikaan YHTIKÄS MITÄÄN. Aivan uskomaton tunne. Varsinkin kun ajattelee vielä sen siltä kantilta, että nyt tänä keväänä pitäisi kirjoittaa neljä ainetta tämän vuoden ylioppilaskirjoituksissa. Sitten vielä pitäisi keksiä itselleen ammatti ja hakea tämän kevään hauissa jonnekin. Öh... Jotenkin nyt ei tämä yhtälö täsmää itselleni ollenkaan.
Itselleni on nyt viimeisen kolmen ns. lisävuoden aikana ollut erityisen vaikea päättää sopiva jatko-opiskelupaikka, joka siis oli tarkoitus miettiä valmiiksi lukion aikana. Mutta kuinkas kävikään? Olen edelleen samassa pisteessä mistä lähdinkin. Pääni on vain täynnä opettajien sorinoita tulevaisuudesta ja koulutuksen tärkeydestä. Tätä painostusta tulee joka ikiseltä opettajalta. Alan olla jo niin täynnä sitä! Varsinkin, kun en tosiaan tiedä, "mikä minusta tulee isona".
Mutta... Nyt ei auta muu, kuin yrittää keskittyä nyt siihen tärkeimpään: kirjoituksiin ja siihen, että tämän monen sadan euron opiskelupaikka ei ole mennyt hukkaan.
Siinä muutama niistä kirjoista, jotka pitäisi plärätä läpi. Kirjoitan siis yhteiskuntaopin, äidinkielen, matematiikan ja englannin. Siinä on ihan mukavasti lukemista... Toivottavasti ei kuitenkaan ihan liikaa. Sitä kun täytyisi vielä töitäkin etsiä.
Onnekseni ostin itselleni vähän suklaata, jotta tämä lukeminen ei tuntuisi niin vastenmieliseltä... :) En osannut päättää mitä suklaata ottaisin, joten päädyin sekä tummaan että vaaleaan pandan suklaaseen. Nomnom... :)
Ajattelin nyt tässä kirjoitusinnossani kertoa vielä yhdestä ns. projektista, jonka olen aloittanut.
Eräs kerta käytiin tuttuni kanssa Suomalaisessa kirjakaupassa ja törmäsin 20cmx20cm taulupohjiin. Sain silloin aivan mielettömän inspiraation (tai, no, mielettömän ja mielettömän). Tämän fiiliksen vallassa ostin kolme taulupohjaa, uusia akryylimaaleja ja muutamia pensseleitä. Halusin uusia tarvikevarastoni, sillä vanhat siveltimet olivat LIEVÄSTI sanottuna huonossa kunnossa. Nyt voin taas maalailla kevein mielin.
Voin laittaa jossain vaiheessa hieman tekstiä tästä minun tarvikevarastostani, johon on kertynyt kaikenmoisia taidevälineitä muutaman vuoden varrelta. Jos nyt vaan intoni taas riittää... :)
Mutta niin, takaisin tähän "projektiin".
Inspiraationi lähteenä oli -yllätys yllätys- jälleen musiikki. Rakastan piirtää ja maalaa nuotteja yms. joten tämä tuli mieleeni.
Tauluun on tulossa kokonaisuudessa kolme taulupohjaa, joista jokainen täydentää toistaan. Olen aina halunnut tehdä jotain tämän kaltaista. :)
Tarkoitukseni siis olisi maalata tämä taulukokonaisuus akryyliväreillä. Kiitos rakkaani, minulla on nyt todella tuoreita värejä, joilla kelpaa maalailla.
Tuossa taulukokonaisuus kaikkine pohjineen. Kuva tarkoituksella hieman peitetty pensseleillä ja väreillä... Laitan sitten valmiista tauluistani kuvaa tänne. Kunhan nyt saisin tämän projektin edes aloitettua uudelleen. :D
Musiikkia siis tiedossa roppakaupalla.
Sori, olen vain tällainen musiikki-ihminen, mikä tulee näkymään tulvaisuudessakin. Koittakaa kestää. :)
Okei, ei ehkä ihan kamalan laiska mutta kuitenkin. Koulu on veroittanut omansa (+ muu stressi, joka aiheutuu kaiken maailman turhimmistakin asioista...), joten blogi on jäänyt AIVAN oman onnensa nojaan. Pyrin tästä eteenpäin päivittämään edes jotain tänne. Saa nähdä saanko mitään kirjoittamisen aihetta kovinkaan pian, sillä maalauksen ja muun taiteilun puolella on ollut pienehkö art-block päällä. Ainoa mitä olen saanut aikaan on lukion kuviksen diplomityö, jota työstän tällä hetkellä.
Diplomityön yksi ensimmäisistä luonnoksista.
Kyseessä on siis yksi luokion kuviksen kursseista, jota suoritan erittäin mielelläni. Tässä työssä aiheena on "Silmin kuultua, korvin nähtyä". Tehtävän antona on toteuttaa työ, jossa yhdistyvät kuvataide ja musiikki. Itse teen työn erään kappaleen innoittamana, jonka voit kuunnella tästä. Kipaleen sanoitus ja musiikki osuivat niin nappiin, etten voinut olla kuvittamatta.
Teen työn melko suurelle paperille (en nyt muista mittoja) akryyliväreillä. Värimaailmaan kuuluu suurimmilta osin musta ja valkoinen, mutta työssä tullaan näkemään myös hieman punaista ja lilaa, ehkä myös keltaista piristämään muuten synkähköjä värejä.
Mutta pieni note to myself... ÄLÄ enää IKINÄ piirrä LINTUJA! En ole eläissäni maalannut ja piirtänyt näin montaa lintua yhteen menoon... Muistuttakaahan, jooko?
En nyt tule lataamaan mitään spoilauskuvia työstäni, sillä en halua paljastaa siitä sen enempää mitä luonnos antaa ilmi. Kuvia tulee kunhan saan työn ensin valmiiksi. :) Ja se portfoliokin pitäisi saada aikaiseksi... Pitääkin tehdä kaikki aina viimetingassa...
Mutta nyt ei auta kun palata takaisin koulun pariin. En kestä tätä kun koulukirjat melkein pakottavat opiskelemaan.
Koeviikkoa, penkkareita, abiristeilyä & kirjoituksia odotellessa. (Kaikesta lisää sitten myöhemmin. :) )
