Tuli sitten oltua taas leirillä apuohjaajana. Tämän vuoksi tulette saamaan askartelupostauksen. Tuli nimittäin taas tehtyä vaikka mitä noiden pienten kanssa. Kyllä sen sisäisen lapsen saa aina esille tarvittaessa... :)
Leiri oli jälleen kerran mukava kokemus peleineen ja vesisotineen. (Tuli leirin toisena päivänä täytettyä päälle 300 vesi-ilmapalloa...) Parasta silti oli näiden tekeminen:
Tehtiin tuollaisista ihanan värikkäistä helmistä rannekoruja. Rakastuin aivan mahdottomasti noihin väreihin! Syötävän hyvännäköisiä. ;D
Sitten tuo säästötennari. Todella hauska maalata. Ainoa ärsyttävä puoli oli noiden nauhojen laittaminen paikoilleen. Tuon tennaripohjan reiät olivat erittäin huonot: yli puolet lasten tennareiden nauhoista jäi laittamatta, kun ne eivät menneet rei'istä läpi. Voi sitä turhautumista... Muuten kyllä erittäin hauska idea.
Mutta sitten. Se paras juttu. Nimittäin nuo aina niin sympaattiset vihaiset linnut! Ja possut. :D
Huovutettiin neulalla eräänlaisen pumpulin päälle huovutusvillaa. Ai että nautin näiden tekemisestä! Aivan mielettömän hauskaa, lukuun ottamatta muutamaa haaveria neulan kanssa.
Äitini sanoikin jo heti, että haluaisi näistä koristeet autoonsa, vähän samaan tyyliin kuin karvanopat. Toisiinsa pitkälla langalla kiinni ja taustapeiliin. Siinä olisikin hauska idea tulevaisuuden omaa autoa ajatellen. ;)
Kaiken kaikkiaan siis erittäin hauska leiri. Tällä hetkellä odotan erityisesti huomista, kun pitkäaikainen haaveeni totetuu: hankin itselleni parisängyn! Kiitos työpaikan on vihdoin varaa tähän hankintaan. Mahtavaa!
Tässä teille vielä biisi vuosien takaa. Vähän nostalgiaa. ;) Huomista odotellessa.
Heh, joo... Taitanut taas tämä bloggaaja nukahtaa vähän pidemmäksikin aikaa. Tämän takia tästä postauksesta tulee melko pitkä... Toivotaan, ettei se karkota ketään. :)
Kuukaden aikana on sattunut ja tapahtunut kaikenlaista. Mm. valmistuin vihdoin ylioppilaaksi 2.6 ja juhlia vietettiinkin sitten runsain joukoin, jatkoja unohtamatta.
Siinä asuni. Oli aika helpottavaa saada tuo lakkikin päähän; silloin tajusin vihdoin ja viimein, että tämä on nyt oikeasti ohi. Samalla kuitenkin olo oli todella haikea. En nimittäin tule näkemään luokkalaisiani enää kovin usein. Harmillista... :/
Tuli myös tässä vierailtua parissa musiikkitapahtumassa: ensin 4.6. Sonisphere (ylppärilahjana lippu) ja sitten vielä 12.6 Radio Aallon ilmaiskonsertti. Sonispheressä käytiin katsomassa Metallicaa, mikä oli ihan hyvä. Itse vaan en ole suuri fani, toisin kuin poikaystäväni. Hänen takiaan sinne lähdinkin, joten itselleni tuo reissu ei ollut mikään maailman paras... Nopeasti kerrottuna, liikaa väkeä liian pienellä alueella. Musiikki kuitenkin oli ihan jepa. Ja lava.
Kännykkälaatu, jes!
Mutta sitten tämä Aallon konsertti. Ai että! Toteutin yli viisivuotisen haaveeni: nähdä Poets of the Fall livenä!! Kuinka innoissaan pystyi ihminen olemaan... Hypin ja heiluin ja lauloin jajajaja... Aivan mahtavaa! Miinuspuolena oli heidän lyhyt esiintymisaikansa: he soittivat vain 5 tai 6 kappaletta. Harmi sinänsä, mutta nyt sain sen piikin, minkä vaikutus ei tule pitkään aikaan lähtemään pois. Näiden jätkien keikalle on päästävä uudelleen!
Harmi kyllä, kun unohdin kamerani kotiin... Näin ollen kännykän kamera saikin kyytiä. Kiitos kuitenkin poikaystävälleni kuvien ottamisesta: tällainen pätkä kun ei tuolta väenpaljoudesta paljoa noita otoksia saanut... :) Muistoksi tältä reissulta jäikin sitten näiden kuvien lisäksi Poetsien bändipaita. Omnom... :)
Mutta siinä olikin sitten tuo viihdepuoli. Nyt nimittäin päästään asiaan.
Muistattekin varmaan tämän postauksen? (siitä on muuten tänään tasan viisi kuukautta! o_o) Tuo kolmiosainen taulu on nyt vihdoin ja viimein VALMIS! Joo, tiedän, olen hidas. Mutta jotenkin se maalausinto aina lopahti ja sitten taas maaniteltiin, kuinka tuo taulukokonaisuus pitäisi saada valmiiksi. Nyt kuitenkin on taas yksi kivi vieritetty pois sydämeltä, eikä tarvitse tuotakaan työtä enää kauaa miettiä. Nyt täytyisi vaan löytää seinältä tilaa tälle kokonaisuudelle:
Ja tässä vielä viimeisimmän taulun maalauksesta:
Ja vielä signeerausten kera:
Jepa jee. :)
Sitten vielä viimeiseksi hyviä uutisia. Äitini osti meille kotiin vihdoin ja viimein uuden tulostimen. Ja siinä toimii skanneri!! Joten, tästä alkaakin sitten jossain vaiheessa (kun jaksan, viitsin ja ehdin...) vanhojen töiden esittelyt oikein kunnolla. :)
Mutta nyt on aika sanoa taas heihei, ja odotellaan tulevaa.
Mahtavaa kesää kaikille! :) Vielä loppuun aivan mahtava kipale!
EDIT: Ai niin! Aivan vallan unohdin, tuon mun kuviksen diplomityön tuloksetkin on vihdoin ja viimein selvillä. Työstä annettiin A4-kokoinen arvostelu täynnä tekstiä. En nyt liitä sitä tähän, vaan annan arvosanan tähän suoraan: 4. JEES! (Eli asteikolla 1-5.) Ihan mukava olo. :)
