Edistystä part 2

Tämä luovuuden purkaus!

Hyvä fiilis jatkuu, kiitos kirjoitusten päättymisen. Tämän myötä myös minulla on nyt enemmän aikaa sille, mitä oikeasti tykkään tehdä. Arvauksia? ... Maalaamista siis tarkoitin. :)

Tosiaan, kun ei enää tarvitse lukea itseään zombiksi asti, pystyn käyttämään aikaa maalaamiseen ja muuhun raapusteluun. Päätinkin siis jatkaa tätä jonkun aikaa kesken ollutta työtä. Sen ensimmäinen osa valmistuikin tässä joku aika takaperin, joten iskin sen keskimmäiseen palaseen, diskanttiavaimeen, jota kai yleisemmin kutsutaan g-nuottiavaimeksi. (Tulipas nyt taas musiikillista tekstiä.. :o )

Tässä hieman teaseria:

Pahoittelen, hieman valottunut kuva...

Tämän maalaamista aloitellessani törmäsin siihen lähes liiankin tuttuun (ja ärsyttävään) tunteeseen: millä väreillä sekoitinkaan tuon pohjan ruskean? Herranjestas että voi ärsyttää se, kun ei löydä sitä oikeaa väriä... Onneksi hetken aikaa kokeiltuani päädyin lähes samaan sävyyn. En joutunut viettämään koko iltaa värien sekoittelun parissa.. :D Pahin taisikin tässä vaiheessa olla ohi.

Pääsin myös jo lisäämään hieman mustaa tähän maalaukseen:

Ja taas valottunut kuva... Milloin mä opin?!

 

Viimeisessä kuvassa näkyykin jo tuota mustaa viivoitusta. Tosiaan tuon pohjan pitäisi esittää erittäin vanhaa nuottipaperia. Luulen kuitenkin että arvasittekin jo? :)

On tuo maalaaminen vähän sottaista puuhaa... :) Ja tuossa alemmassa kuvassa onkin taas näytettynä vähän noita minun akryylejäni.

Tällä hetkellä tuo työ alkaa olemaan lähes valmis. Mietin kuitenkin vielä jotain, omasta mielestäni, erikoista lisää tuohon nimenomaan keskimmäiseen taulunosaseen. Taidan miettiä vielä yön yli. Sen verran radikaali on tuo idea, että saa nähdä, uskallanko sen toteuttaa. ;) Siitä sitten lisää tulevina päivinä...

Vielä tähän loppuun jokin muu, kuin POTF:n kappale. :)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Oijoijoi

Nyt on kerrankin TODELLA hyvä fiilis!

Tässä nyt ihan viime aikoina olen ollut täysin maassa; mikään ei innostanut, kaikki tuntui turhalta ja millään ei ollut merkitystä. Mutta nyt tänään on muutosten tuulet ilmassa. Nimittäin, ne kohutut kirjoitukset ovat nyt omalta osaltani ohi! Voiko tämän helpottuneempi enää olla? Elämä alkaa hymyillä, kun ei tarvitse olla nokka kirjassa eikä stressi enää pilaa omaa tai muiden iltoja. Helpotusta!!

Toinen asia, mikä on pistänyt nyt oman pääni ihan sekaisin, on POETS OF THE FALLin uusin albumi, Temple of Thought. Se ilmestyi tässä pari päivää takaperin, 21.3. Levy oli yksi niistä suurista MUST HAVE -asioista, joita olen nyt suunnitellut. Ja vihdoin sain sen! Oh, the happy day!

Levyn kannet ovat silkkaa kultaa. Poets of the Fallin tuotoksien kansityöt ovat aina yhtä mahtavia. Itseäni niin harmittaa, kun en ole vielä ostanut heidän toista levyään, Carnival of Rustia. Omistan sen kopioituna, joten en ole päässyt nauttimaan levyn kansityöstä. Toivottavasti tähän asiaan tulee muutos.

En ymmärrä mikä minuun on tullut, mutta tosiaan rakastan tätä yhtyettä aivan tolkuttomasti. Jos siis et jaksa lukea tästä sen enempää, suosittelen jättämään lukematta. :D

Itse levy on mukavan yksinkertainen kuvioinniltaan ja väriltään. Kaunista silti.

Tähän mennessä kuunneltuani muutaman kipaleista, en voi muuta sanoa, kuin aivan mahtavaa työtä. Taattua POTF laatua, ja ehkä enemmänkin. Tyyli on mukavasti vaihdellut eikä kappaleet kuulosta samalta, kuin vanhemmat tuotokset. Ihan korvat sulaa! :)

Myös tuo levyn mukana tullut vihkonen on silkkaa kaunista taidetta. Yllätyin totaalisesti sen sisällön kuvituksesta ja väristä. Olen aivan rakastunut. <3 Ja niin tosiaan, tämä on nyt heidän 6. albuminsa. Jatkakaa pojat samaan malliin!

Ja nyt, maistiaisia levyltä:

Nyt fiilistellen viikonloppuun. Vapaus tehdä mitä haluaa!! TÄTÄ ON ODOTETTU! :)

(osaksi) Valmis työ!

Taiteilijan elämää, ei sen enempää...

Joo, tämä taiteilija on nyt ollut todella laiska. Uutta työtä ei tule kehiteltyä ei sitten millään... Onko minulla taas päällä tämä mukamas kuuluisa artblock? Hope not. Koska värit vaan kuivuu ja pensselit odottelee tuossa vieressä käyttäjäänsä.

Yhdessä vaiheessa sain paljonkin aikaan. Mutta se aika on jäänyt taakse. Siksi joudun nyt aiheiden puutteen takia näyttämään, jo valmistuneen, ensimmäisen osan tästä työstä. Laittelinkin aiemmin jo sen edistymisestä muutaman kuvan, ja nyt paljastan sen valmiina.

Vasen alakulma, yksityiskohdat

Oikea alakulma, yksityiskohdat

Koko työn pääkohta

Ja sitten vielä, työ kokonaisuudessaan:

Pahoittelen kuvien laatua, kamerani ei vieläkään suostu olemaan parempi vaikka kuinka haluaisin... :)


Työ siis on tosiaankin maalattu akryyliväreillä, jotka voit nähdä tästä postauksesta. Muutakin informationia voit löytää tuosta kyseisestä julkaisusta.


Nyt siis pitäisi vielä jaksaa maalaa vielä tämän työn kaksi muuta taulua. Toivottavasti saan itseäni nopeasti niskasta kiinni. Olisi niin mukavaa nähdä, miltä tämä työ tulisi kokonaisuudessaan näyttämään. Jännittävää! :D


Ennen kuitenkaan tämän koko työn valmistumista pitäisi laskea hulluna matikkaa, etsiä kesätöitä ja saada lukion kuviksen diplomityö tehtyä loppuun. Hommaa siis riittää!


Tässä vielä tsemppausbiisi, itse kullekin.

Kevättä odotellessa!

Tästä se lähtee...

Niimpä niin... Nimittäin ne kirjoitukset.

Tässä kuukausi takaperin ajattelin, kun tämä kuuluisa "luku"loma alkoi, että "HEI, kirjoituksiin on vielä se kuukausi aikaa, eihän tässä mikään kiire ole!" Noh, kuinkas sitten kävikään... Tässä sitä jo ollaan. Ja vajaan kahden viikon päästä tämäkin on ohi. Kuitenkin luku-urakkaa pitäisi vielä jaksaa jatkaa.

Luettavaa siis tosiaan riittää...

Tänään siis oli ensimmäinen koe, joka oli äidinkielen essee. Tästä voit lukea jutun liittyen siihen, ja täältä voit löytää kyseisen kokeen. 

Itse yllätyin aiheiden monipuolisuudesta, sekä siitä, että tällainenkin ei-välttämättä-niin-sivistynyt hömppä löysi itselleen aiheen, josta oli mukava kirjoittaa. Tein tuosta kokeesta 2. tehtävän, jonka ideana oli kertoa oma merkittävin ilmaisutapa. Tämä oli todella helppo, ette varmasti ikinä arvaa tätä ilmaisutapaani. Vinkkinä koko blogin idea. ;)

Tähän väliin vielä valittelut kuvien vähyydestä. Olen ollut melko kiinni kaikessa, enkä ole koskaan muistanut ottaa valokuvia. Ns. taidekuvatkin ovat nyt vähissä, sillä en ole saanut mitään merkillistä aikaan...

Onnekseni jo takana päin oleva lukuloma ei kulunut pelkästään lukien, sillä puolessa välissä tätä lomaa minut valtasi jokin kumma liikunta"buumi". Olen alkanut lenkkeilemään lähes päivittäin n. 3-5 kilometrin lenkkejä. Ehkä kevät on saanut mut jotenkin sekaisin? 

Toinen asia, mikä hieman piristi, oli varhaisnuorisoleiri, joka pidettiin nyt viime viikonloppuna 10.-11.3. Olin apuohjaajana, mikä siis tiesi mukavan viikonlopun, sekä moneymoneymoney. Tällainen opiskelija kun ei koskaan kieltäydy ns. ylimääräisestä rahasta. (tosin tällä hetkellä mikään ei ole ylimääräistä...) 


Mutta niin... Tässä nyt täytyy kärvistellä tämä kaksi viikkoa täällä kotosalla ja yrittää saada jotain tähdellistä aikaan. Toivon tosiaan ettei käy hassusti, eli etten joutuisi vielä kirjoittamaan ensi syksynä, jotta saisin sen valkolakin...


Tässä vielä jotain hurjaa ja upeeta ja mahtavaa, jajaja...

Katsokaa ja yllättykää kappaleen sisällöstä. ;)

Mukavaa kevään alkua kaikille!