Uudet tuulet

Aika on taas hujahtanut nopeasti eteenpäin, enkä ole tajunnutkaan, että olen jättänyt tämän blogin täysin huomiotta. Pahoittelut siitä...

Elämässäni on nyt kuitenkin tapahtunut todella paljon enkä ole ehtinyt osoittamaan ajatustakaan siveltimien ja maalien perään. Ja nyt kun siitä mainitsin, harmittaa se aivan suunnattomasti. Ehkäpä saisin itseni liikkeelle ja kävisin ostamassa pari taulupohjaa. Saisi käsille tekemistä. :)

Mutta niin. 

Olen kokenut elämässäni täyskäännöksen kohti uutta. Hain loppukesästä paikkaa kahvilatyöntekijäksi oppisopimuksella. Hakijoita oli huimat 68, joista valittiin loppujen lopuksi kolme, ja no, satuin olemaan yksi heistä. Voitte varmasti kuvitella sen onnen tunteen, kun vastaa tuntemattomaan numeroon ja saa kuulla tulleensa valituksi. Olin todella otettu. :)

Tämän jälkeen tulikin sitten ongelma. Kaksivuorotyö pistäisi julkisilla kulkuneuvoilla liikkumisen peräkyliltä lähes mahdottomaksi + vielä se, että pitäisi työskennellä kahdella eri paikkakunnalla. Annoin siis itselleni kaksi vaihtoehtoa: joko ostaisin itselleni oman auton TAI muuttaisin turvallisesta ympäristöstä (eli vanhempien luota) itsenäiseen elämään ja alkaisin elättämään itseäni. Jälkimmäinen pohdinnoista muuttui todeksi ja tässä sitä nyt sitten ollaan. Muutin vuokralle yksiöön ja täällä olen nyt asunut päälle neljä kuukautta. Hurja ajatus...

Asiat ovatkin siis mutkistuneet eikä aikaa aina riitä taiteelle sun muulle tekemiselle. Samaan aikaan kun pitäisi pystyä hoitamaan työ, koulu, koti ja vapaa-aika. Yleensä tuo vapaa-aika jääkin hieman kortille... Mutta en valita. Tämä elämäntyyli sopii minulle kuin nenä päähän. Tästä olin haaveillut todella pitkään ja lopulta sen sitten sainkin. Itsenäistyminen taisi tehdä minustakin eri ihmisen... Ja nautin siitä. :) 

En nyt kuitenkaan ole jättänyt käsillä luomisen iloa kokonaan unholaan. Innostuin tuossa loppuvuodesta neulomaan hullun lailla, ja sain aikaan muutaman parin villasukkia, kaulahuivin, parit tossut, pipon ymsymsyms... Tälläkin hetkellä kudon itselleni tyynynpäällistä. 

Innostuin tästä ideasta, kun sain tuossa viime viikolla huusholliini, vihdoin ja viimein, uuden sohvan. :) Selailin H&M:n sivuilta tyynynpäällisiä ja törmäsin erääseen kudottuun versioon. Ihastelin sitä hetken ja päädyin tekemään sellaista itse. Tulee todella paljon halvemmaksi. Ja on kaiken lisäksi mukavaa puuhaa! ;)

Nyt kuitenkin yritän pitää itseni ruodussa, ja lupaan aloittaa seuraavan parin viikon sisällä uuden työn. En tiedä vielä miten, mistä, minne ja kuinka, mutta aivan varmasti aloitan jotain. Asuntoni valkeat seinät kaipaavat jotain, enkä anna niiden jäädä paljaiksi. Ideoinnin aika siis. :)

Musiikkia olen nyt kuunnellut todella vähän, mikä on erittäin harvinaista minulle. Joten jätän tällä kertaa postauksen ilman musiikkilinkkiä. Ja aloitan taas musiikin kuuntelun -kunhan vain saan itseni taas sille tuulelle. :)

"Mummin" synttärilahja

Lupasin tuon "mummini" lahjan laittaa tänne sitten, kun se valmistuu. Ja nyt se on kehyksiä vaille valmis. Joten, pidemmittä puheitta, tässä tuo piirros:

 

Tuo nyt näyttää tässä huonommalta kuin livenä. Harmi sinänsä... Mutta saa kelvata.

En ole varma, kuinka vanha hän on tuossa kuvassa, mutta tosiaan toivon, että tämä piirros miellyttäisi häntä. Aikaa tähän käytin about 2-3 tuntia, kokona on normi valokuva (A6?). En uskaltanut lähteä tekemään yhtään isompaa kuvaa, sillä siitä olisi saattanut tulla todella huono... Mallikuva kun oli ERITTÄIN pieni. 

Olipas taas hauskaa pitkästä aikaa ottaa lyijärit esille ja piirtää muotokuvaa... Voisin vaikka tehdä tätä useamminkin? :)

Vielä lopuksi kunnon korvamato:

                             

Tästä ei pääse eroon, ei sitten millään! Nauttikaa. :D

Onnittelukortti&muuta jupinaa

Heissan te, jotka vielä jaksatte tämän blogin puolella käydä!

Pitkästä aikaa sain taas jotain aikaan... Ja nyt voin luvata, että jatkossakin on tulossa ainakin yhden toisen uuden työn verran tekstiä tännekin. Tässä kun sattuu olemaan aika lyhyellä aikavälillä parin sukulaisen pyöreitä synttäreitä, ja minut on laitettu taiteilemaan lahjaksi jotain kivaa. Yllätys sinänsä... :)

Oman mummuni synttärit ovat huomenna (15.8) ja täyttää pyöreät 70 vuotta. Ikää siis on. Huono puoli tässä tilanteessa on se, että hän joutuu viettämään tämän päivän sairaalassa, joten äitini pyysi minua tekemään hänelle kortin. Siitä olisi voinut tulla parempikin, mutta näin lyhyellä varoitusajalla sain väkerrettyä tällaisen:

Tiesin vain, että mummu pitää kukista. En ollut varma mistä, ja ryhdyin selaamaan googlessa kukkakorttikuvia. Sieltä ponnahti kirsikankukat silmille. Ja näin saatiin aikaan kortti. Ihan hyvin tunnissa... :D

 

Siitä tuli ihan kiva. Toivottavasti mummunikin pitää siitä.

Tähän työhön käytin tuttuja ja turvallisia akryyleja. Toimii lähes aina. Kortti on A4-paperi puoliksi taitettuna, taitaa tämäkin jotain vesi-,akryyli- ja akvarelliväripaperia olla. Tälle oli hyvä maalata.

8.9 olisi sitten tiedossa "varamummuni" kasikymppiset. Eli vielä isommat juhlat tulossa. Sinne minun olisi tarkoitus piirtää hänestä kuva lyijykynillä. Katsotaan mitä siitä tulee... Kenties näette tuloksen seuraavassa postauksessa. ;)

Eikä tässä nyt ollut vielä kaikki tältä erää. Eräs kaverini kävi Kiinassa tässä ihan äskettäin ja yllätti totaalisesti tuliaisilla. Aivan kuin "chinese wine" ei olisi riittänyt, hän toi minulle sieltä tällaiset kaunokaiset:

Tällaisia tuli käytettyä viimeksi jollakin yläasteen kuviksen tunnilla. Saa nähdä tulenko kovinkaan käyttämään, ehkä joskus innostun. Mutta siitä huolimatta, aivan mahtava tuliainen! Kiitos tästä. :)

Siis, lyijärityötä odotellessa. Illanjatkoon biisin kautta:

 

Tiedän, kulutettu kipale. Mutta tämä vain jotenkin kuuluu kesään. Vielä kun sitä olisi edes hetki jäljellä...

 

Historian havinaa part 3

Nyt on tullut aika laittaa tuo meidän uusi skanneri testiin. Niinpä päätin jälleen laittaa näytille vanhempia töitä, jotka olen tehnyt ennen blogin perustamista. Jatketaan siis historian havinalla. ;)

Tulevat työt eivät ole järjestyksessä, koska en nyt osaa millään muistaa missä järjestyksessä olen minkäkin tehnyt. Aloitetaan kuitenkin tällä:

Vuosi 2010. Tuolloin rakastin piirtää ja värittää tusseilla. Varsinkin Copiceilla ja Pro Markereilla. Tämä työ kuuluu siihen sakkiin. Vähän nyt kyllä harmittaa kun ei ole tullut piirreltyä kyseisillä kynillä pitkään aikaan, niillä sai aikaan melko hauskaa jälkeä. Tämä työ kuuluu myös omaan "heppakauteeni". Tuolloin (ja reilusti ennen) piirsin älyttömän määrän hevosiin liittyviä kuvia. Heppahullu mikä heppahullu... Ei siitä ilmeisesti irti pääse. :) Työ on A4-copic -paperia. Nuo tussit kun menevät normi paperista heti läpi.


Eikä nyt jätetä näitä Copic & Pro Marker -töitä tähän. Tässä myös vuodelta 2010:
 

Halusin tehdä jotain, mitä en ollut ennen tehnyt. Ajattelin heti, etten ole piirtänyt intiaaneja ja siitä se lähti. Halusin myös tehdä älyttömästi yksityiskohtia. Lopputulokseksi muodostui tämä piirustus. Itse olen melko tyytyväinen. A4-copic -paperia. Sai aika pitkään vääntää, että sai valmiiksi asti...

Tykkäsin aikanaan (ja nykyäänkin) tehdä lyijykynätöitä satunnaisista aiheista. Joskus teki mieleni piirtää joitain julkkiksia, ja päädyin sitten Freddie Mercuryn (tässä postauksessa) lisäksi piirtämään Marilyn Monroen:

Vuosi 2011. Joo, tiedän, erittäin kulutettu aihe. Mutta halusin välttämättä kokeilla, miten itse saisin hänet piirrettyä. Lyijykyninä käytin Derwent:n graphic medium -kyniä. Hoitavat hommansa näissäkin käsissä. Paperina A4 -piirustuspaperi. Paksumpaa ja vastaanottavaisempaa paperia. Tykkään. :)

Lyijykynillä on myös mukavaa piirtää esim. eläimiä. Kerran mummulassa kysyin mummultani jotain aihetta, jonka voisin piirtää. Hän sitten ehdotti, että piirtäisin pöllön. Ajatuksesta toimeen ja lopputuloksena tämä:
 

Vuosi on siis 2010. Tässä työssä onnistuin parhaiten saamaan tuon pään näyttämään oikealta. Kroppaa en niinkään... Työ kuitenkin menettelee omissa silmissä. Lyijykynät ja paperi samat kuin Monroessa. Tulipahan ainakin kokeiltua pöllön piirtämistä! :)

Ihan hyvää jälkeä tuo skanneri saa aikaan. Täytyy vaan vielä itse harjoitella sen käyttöä niin, että siitä saa kaiken sen potentiaalin irti. 

Historian havinaa on kenties vielä tiedossa, sillä ajattelin jossain vaiheessa esitellä "piirustusoveni":

Katsellaan, jos taas saisin jotain aikaiseksi. :) Itselläni on tällä hetkellä kova hinku saada sivellin käteen ja maalit paperille. Aihe vielä puuttuu... Eiköhän se jostain pamahda mieleen. ;)

Päivän jatkoon vielä jotain kuunneltavaa:

 

Askarteluapaskartelua

Tuli sitten oltua taas leirillä apuohjaajana. Tämän vuoksi tulette saamaan askartelupostauksen. Tuli nimittäin taas tehtyä vaikka mitä noiden pienten kanssa. Kyllä sen sisäisen lapsen saa aina esille tarvittaessa... :)

Leiri oli jälleen kerran mukava kokemus peleineen ja vesisotineen. (Tuli leirin toisena päivänä täytettyä päälle 300 vesi-ilmapalloa...) Parasta silti oli näiden tekeminen:

Tehtiin tuollaisista ihanan värikkäistä helmistä rannekoruja. Rakastuin aivan mahdottomasti noihin väreihin! Syötävän hyvännäköisiä. ;D

Sitten tuo säästötennari. Todella hauska maalata. Ainoa ärsyttävä puoli oli noiden nauhojen laittaminen paikoilleen. Tuon tennaripohjan reiät olivat erittäin huonot: yli puolet lasten tennareiden nauhoista jäi laittamatta, kun ne eivät menneet rei'istä läpi. Voi sitä turhautumista... Muuten kyllä erittäin hauska idea.

Mutta sitten. Se paras juttu. Nimittäin nuo aina niin sympaattiset vihaiset linnut! Ja possut. :D

Huovutettiin neulalla eräänlaisen pumpulin päälle huovutusvillaa. Ai että nautin näiden tekemisestä! Aivan mielettömän hauskaa, lukuun ottamatta muutamaa haaveria neulan kanssa. 

Äitini sanoikin jo heti, että haluaisi näistä koristeet autoonsa, vähän samaan tyyliin kuin karvanopat. Toisiinsa pitkälla langalla kiinni ja taustapeiliin. Siinä olisikin hauska idea tulevaisuuden omaa autoa ajatellen. ;)

Kaiken kaikkiaan siis erittäin hauska leiri. Tällä hetkellä odotan erityisesti huomista, kun pitkäaikainen haaveeni totetuu: hankin itselleni parisängyn! Kiitos työpaikan on vihdoin varaa tähän hankintaan. Mahtavaa!

Tässä teille vielä biisi vuosien takaa. Vähän nostalgiaa. ;) Huomista odotellessa.

 

Kuulumisia, valmis maalaus jne.

Heh, joo... Taitanut taas tämä bloggaaja nukahtaa vähän pidemmäksikin aikaa. Tämän takia tästä postauksesta tulee melko pitkä... Toivotaan, ettei se karkota ketään. :)

Kuukaden aikana on sattunut ja tapahtunut kaikenlaista. Mm. valmistuin vihdoin ylioppilaaksi 2.6 ja juhlia vietettiinkin sitten runsain joukoin, jatkoja unohtamatta.

Siinä asuni. Oli aika helpottavaa saada tuo lakkikin päähän; silloin tajusin vihdoin ja viimein, että tämä on nyt oikeasti ohi. Samalla kuitenkin olo oli todella haikea. En nimittäin tule näkemään luokkalaisiani enää kovin usein. Harmillista... :/

Tuli myös tässä vierailtua parissa musiikkitapahtumassa: ensin 4.6. Sonisphere (ylppärilahjana lippu) ja sitten vielä 12.6 Radio Aallon ilmaiskonsertti. Sonispheressä käytiin katsomassa Metallicaa, mikä oli ihan hyvä. Itse vaan en ole suuri fani, toisin kuin poikaystäväni. Hänen takiaan sinne lähdinkin, joten itselleni tuo reissu ei ollut mikään maailman paras... Nopeasti kerrottuna, liikaa väkeä liian pienellä alueella. Musiikki kuitenkin oli ihan jepa. Ja lava.

Kännykkälaatu, jes!

Mutta sitten tämä Aallon konsertti. Ai että! Toteutin yli viisivuotisen haaveeni: nähdä Poets of the Fall livenä!! Kuinka innoissaan pystyi ihminen olemaan... Hypin ja heiluin ja lauloin jajajaja... Aivan mahtavaa! Miinuspuolena oli heidän lyhyt esiintymisaikansa: he soittivat vain 5 tai 6 kappaletta. Harmi sinänsä, mutta nyt sain sen piikin, minkä vaikutus ei tule pitkään aikaan lähtemään pois. Näiden jätkien keikalle on päästävä uudelleen!

Harmi kyllä, kun unohdin kamerani kotiin... Näin ollen kännykän kamera saikin kyytiä. Kiitos kuitenkin poikaystävälleni kuvien ottamisesta: tällainen pätkä kun ei tuolta väenpaljoudesta paljoa noita otoksia saanut... :) Muistoksi tältä reissulta jäikin sitten näiden kuvien lisäksi Poetsien bändipaita. Omnom... :)

Mutta siinä olikin sitten tuo viihdepuoli. Nyt nimittäin päästään asiaan.

Muistattekin varmaan tämän postauksen? (siitä on muuten tänään tasan viisi kuukautta! o_o) Tuo kolmiosainen taulu on nyt vihdoin ja viimein VALMIS! Joo, tiedän, olen hidas. Mutta jotenkin se maalausinto aina lopahti ja sitten taas maaniteltiin, kuinka tuo taulukokonaisuus pitäisi saada valmiiksi. Nyt kuitenkin on taas yksi kivi vieritetty pois sydämeltä, eikä tarvitse tuotakaan työtä enää kauaa miettiä. Nyt täytyisi vaan löytää seinältä tilaa tälle kokonaisuudelle:

Ja tässä vielä viimeisimmän taulun maalauksesta:

Ja vielä signeerausten kera:

Jepa jee. :)

Sitten vielä viimeiseksi hyviä uutisia. Äitini osti meille kotiin vihdoin ja viimein uuden tulostimen. Ja siinä toimii skanneri!! Joten, tästä alkaakin sitten jossain vaiheessa (kun jaksan, viitsin ja ehdin...) vanhojen töiden esittelyt oikein kunnolla. :)

Mutta nyt on aika sanoa taas heihei, ja odotellaan tulevaa.

Mahtavaa kesää kaikille! :) Vielä loppuun aivan mahtava kipale!

  

EDIT: Ai niin! Aivan vallan unohdin, tuon mun kuviksen diplomityön tuloksetkin on vihdoin ja viimein selvillä. Työstä annettiin A4-kokoinen arvostelu täynnä tekstiä. En nyt liitä sitä tähän, vaan annan arvosanan tähän suoraan: 4. JEES! (Eli asteikolla 1-5.) Ihan mukava olo. :)

Hösäämistä

Nyt on taas pakko sanoa: Olipahan ohjelma!

Kulunut viikonloppu tuli vietettyä aivan loistavassa seurassa nauttien auringosta, sateesta, maisemista, saunasta ja juomista. Tähän päälle vielä vähän myöhästyneen vapun juhliminen siihen kuuluvin asustein toi vielä viikonlopulle viime silauksen. Kaiken kaikkiaan aivan mahtava reissu!

Itse otin tuonne mökille mukaani vanhan tutun hattuni:
 

Halusin näin myös kunnioittaa sen alkuperäistä käyttötarkoitusta. Hankin siis itselleni ihka ensimmäiset omat kasvomaalit ja maalasin kasvoni valitsemani teeman mukaisesti:
 

Tuli sitä maalattua muidenkin kasvoja, mutta taidan jättää julkaisematta. Osa kun sattuu olemaan hieman sopimatonta kuvamateriaalia kaiken kansan nähtäväksi... Ainakin heidän omasta mielestään. ;)

Tätä kyseistä mökkiviikonloppua varten poikaystäväni halusi, että auttaisin häntä tekemään eräänlaisen maskin, jonka hän oli suunnitellut itse. Uskoisin hänen saaneen inspiraationsa SlipKnoT: in laulajasta tehden hieman omia säädöksiä ja vänkyröitä.

Suun paikalla hän halusi käyttää vetoketjua, joka vääntyy eräänlaiseen pieneen hymyyn. Kankaana käytimme vanhoja, raihnaisia farkkuja, jotka täyttivät tarpeen mainioisti. Maskin sai istumaan hyvin päähän tekemättä sen suurempia reikiä esim. nenän kohdalle.
 

Tässä sitten lopputulos ilman maalauksia:

Tässä vaiheessa maski näytti ihan hyvältä ja se istui päähän hyvin.

Se näytti loppujen lopuksi sitten tältä kaikkine detaljeineen ja maalauksineen:

Alemmassa kuvassa maski näköjään on hieman vääntynyt, mutta luulen että se ei häiritse teitä liikaa.

Itse siis tosiaan laitoin materiaalit kasaan tuollaiseksi "hirvitykseksi", minkä poikaystäväni itse maalasi ja lisäsi valkolankadetaljit. Maskista tuli kokonaisuudessaan melko onnistunut ja hän piti siitä kovasti. Projektin toteuttaminen kesti about 2 päivää, mikä tuntui ainakin itsestäni melko nopealta tahdilta ajatellen meidän kummankin omia aikatauluja. Tässä kun on ollut vähän muutakin ajateltavaa, kuin yksi maski.


Mutta niin, nyt on vaput juhlittu (hieman myöhässä) mainiotakin mainiommassa seurassa mukavien aktiviteettien kera. Kovat sanat olivatkin Carcassonne, Uuno sekä järvi. Kyllä, heitin talviturkin kuluneen viikonlopun aikana. Ja kuinka hyvä fiilis siitä tulikaan! Kiitos tytöille seurasta. ;)


Nyt taas on kuitenkin palattava pikkuhiljaa arkeen odottelemaan töiden alkamista. Jäätelökioski kun odottelee taas tänäkin kesänä.


Tähän loppuun sitten vielä viikonloppuna useampaankin otteeseen kuultu kipale.

Pahoittelen, parempaa videota en tähän saanut laitettua. Koittakaa kuitenkin nauttia tästäkin vähäisestä yrityksestä! :)
 

Kevättä rinnassa

Kevät on tehnyt tuloaan nyt hurjaa vauhtia. On ollut hauska huomata, kuinka lumet ovat sulanneet paikoitellen lähes kokonaan ja luonto on herännyt talvihorroksestaan. Siksi lähdinkin alkuviikosta nauttimaan keväästä ja auringosta. Sieltä tulikin vastaan vaikka mitä jännää.

Kevät, ja traktorit. :D

Nautin auringosta. Ja kesäkengistä. :)

On myös hauska huomata, kuinka luonnon herääminen vaikuttaa positiivisesti omaan mielialaan.

Bongasin kevään ensimmäiset perhoset sekä sinivuokot. Eikä unohdeta valkovuokkoja. Tai leskenlehtiä. :)
 

Löysin myös tienvarresta jotain tulppaanin tapaisia kukkia. En nyt tiedä yhtään mitä nämä ovat, mutta näyttivät kuvattavan arvoisilta. 

Tämän viikon aikana tuli myös käytyä pitkästä aikaa uimassa sekä lenkillä, pariinkin otteeseen. Löysin myös kaupasta suhkot edullisen lasiviilan, jota nyt olen etsinyt jo pidemmän aikaa. Päätin siis tehdä itselleni tekokynnet.

  
Alkuperäiset irtokynnet olivat hieman liian pitkiä omiin sormiin, joten jouduin "vähän" lyhentämään. Kiitos lasiviilan sain reunoista siistit.

Kun sain nuo kynnet muovailtua sopiviksi, lähdin lakkaamaan niitä joillain vanhoilla kynsilakoillani, jotka löydät tästä postauksesta. Alkavat nuokin vedellä viimeisiään. Pitäisi varmaan pikkuhiljaa hankkia uusia...

Tein vähän sitä sun tätä, ja lopputulos näyttää tältä:

Näistä tuli loppujen lopuksi ihan kivat. Ensikerralla täytyy saada vähän parempaa jälkeä aikaiseksi, sillä ajattelin tehdä toiset kynnet YO-juhliin. Jos vaikka saisin jotain uusia lakkoja ennen sitä... :)

Sain tänään kuulla, että kuviksen diplomityön arvosanat tulisi koulun nettisivuston kautta itselleni viestillä TÄNÄÄN. Nyt jännittää aivan liikaa... Tänään en kuitenkaan tule kertomaan sitä teille. ;) Katsotaan sitten tulevaisuudessa jossakin postauksessa.

Tähän loppuun vielä jotain kuunneltavaa.

Kaunista kuunneltavaa. <3 Lämmintä kevättä kaikille!