Tässä kuukausi takaperin ajattelin, kun tämä kuuluisa "luku"loma alkoi, että "HEI, kirjoituksiin on vielä se kuukausi aikaa, eihän tässä mikään kiire ole!" Noh, kuinkas sitten kävikään... Tässä sitä jo ollaan. Ja vajaan kahden viikon päästä tämäkin on ohi. Kuitenkin luku-urakkaa pitäisi vielä jaksaa jatkaa.
 |
| Luettavaa siis tosiaan riittää... |
Tänään siis oli ensimmäinen koe, joka oli äidinkielen essee. Tästä voit lukea jutun liittyen siihen, ja täältä voit löytää kyseisen kokeen.
Itse yllätyin aiheiden monipuolisuudesta, sekä siitä, että tällainenkin ei-välttämättä-niin-sivistynyt hömppä löysi itselleen aiheen, josta oli mukava kirjoittaa. Tein tuosta kokeesta 2. tehtävän, jonka ideana oli kertoa oma merkittävin ilmaisutapa. Tämä oli todella helppo, ette varmasti ikinä arvaa tätä ilmaisutapaani. Vinkkinä koko blogin idea. ;)
Tähän väliin vielä valittelut kuvien vähyydestä. Olen ollut melko kiinni kaikessa, enkä ole koskaan muistanut ottaa valokuvia. Ns. taidekuvatkin ovat nyt vähissä, sillä en ole saanut mitään merkillistä aikaan...
Onnekseni jo takana päin oleva lukuloma ei kulunut pelkästään lukien, sillä puolessa välissä tätä lomaa minut valtasi jokin kumma liikunta"buumi". Olen alkanut lenkkeilemään lähes päivittäin n. 3-5 kilometrin lenkkejä. Ehkä kevät on saanut mut jotenkin sekaisin?
Toinen asia, mikä hieman piristi, oli varhaisnuorisoleiri, joka pidettiin nyt viime viikonloppuna 10.-11.3. Olin apuohjaajana, mikä siis tiesi mukavan viikonlopun, sekä moneymoneymoney. Tällainen opiskelija kun ei koskaan kieltäydy ns. ylimääräisestä rahasta. (tosin tällä hetkellä mikään ei ole ylimääräistä...)
Mutta niin... Tässä nyt täytyy kärvistellä tämä kaksi viikkoa täällä kotosalla ja yrittää saada jotain tähdellistä aikaan. Toivon tosiaan ettei käy hassusti, eli etten joutuisi vielä kirjoittamaan ensi syksynä, jotta saisin sen valkolakin...
Tässä vielä jotain hurjaa ja upeeta ja mahtavaa, jajaja...
Katsokaa ja yllättykää kappaleen sisällöstä. ;)
Mukavaa kevään alkua kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti